Uinti

Tämän sivun painopiste on tarkoitus muuttaa palvelemaan enemmän kuntouimareita, jotka ovat kiinnostuneita oikeasta uintitekniikasta. Kilpakuntoilijoille löytyy tietoa sekä Uimaliiton että Cetuksen sivuilta. puanim.gif

Uinti on yksi monipuolisimpia liikuntamuotoja, joka on nykyisenä uimahallien aikana riippumaton säistä ja vuodenajoista. Uinti sopii kaikille, loukkaantumisalttius on alhainen ja sen harrastaminen on halpaa. Tärkeimmät varusteet ovat uima-asu ja uimalasit. Vaihtelun lisäämiseksi voi hankkia monenmoisia apuvälineitä (katso vekotin-linkkiä), mutta ilman niitäkin voi harjoitella täysipainoisesti. Uintilajeista kannattaa ehdottomasti opetella krooli (eli vapaauinti), rintauinti ja selkäuinti. Kunnianhimoisemmat huomatkoot, että perhosuinnin oppiminenkaan ei ole järin vaikeata, mutta se on raskas uintimuoto, jossa huono tekniikka todella rankaisee.

Uinti on erityisen hyvä kuntoilumuoto päätetyötä tekeville sillä se pitää hartiat kunnossa ja niska- ja hartiasäryt poissa edellyttäen, että opettelee uimaan oikein eikä vain sammakkoa pää pystyssä. Selkäuinti on erinomainen hartioiden ja selän kunnossapitäjä.

Tärkeintä uinnissa on oikea asento ja liuku: suora, virtaviivainen ja pitkä, vaakasuorassa veden pinnassa. Toinen pääsääntö muissa lajeissa paitsi selkäuinnissa on: uloshengitys aina veteen. Jokaisen uintilajin tekniikka on käsitelty omilla sivuillaan seikkaperäisesti. Jos et osaa uida muuta kuin sammakkoa, opettele ensin rintauinti, sitten selkäuinti ja sitten krooli.